Ariaana Design-blogissa avaan kuinka neuleemme ja tuotteemme syntyvät. Luvassa ainakin koneneulontaa.
Alkuperäisenä inspiraationa tälle palmikkoiselle vauvanpeitolle toimi sukulaiseni pyyntö, että tekisin vaaleansinisen palmikkopeiton vastasyntyneelle vauvalle. Tuumasta toimeen. Vaaleansinistä lankaa siis kaivattiin. Aluksi ajattelin merinovillaa, mutta sen sijaan varastoista löytyi puuvillalankaa juuri oikean värisenä, joten tältä pohjalta lähdin tekemään suunnitelmaa, joka olisi toteutettavissa käsikäyttöisellä neulekoneella.
Käyttämäni neulekone on Silver Reed SK840 ylä-ja alatasolla varustettuna. Suunnittelussa ei ole käytetty suunnitteluohjelmistoa vaan peiton suunnitelma syntyi ihan paperille hahmottelemalla. Käytetty lanka on keskivahvaa puuvillalankaa, jota käsin neuloen neulottaisiin nro 3 puikoilla.
Koneessa on käytettävissä 200 neulaa, joten se rajoittaa työn suurinta leveyttä. Käytin peittoon 176 neulaa, sillä määrällä peiton leveydeksi tuli noin 65cm. Tein peittoon kaikkiaan kolme palmikkoa. Levein palmikko, 6 silmukkaa leveä, on peiton keskellä, sen lisäksi kummassakin laidassa on 4 silmukkaa leveät palmikot. Muuten peiton pintaa elävöittävät oikean ja nurjan neuloksen palkit. Peiton alkuun ja loppuun tehdään 1 silmukka oikein ja 1 silmukka nurin resoria muutama kerros, ettei peitto kipristy reunoista eikä tarvita esimerkiksi virkkausta reunan viimeistelyyn.
Koska peitto tehtiin puuvillalangalla, joka ei juurikaan jousta, niin neulos on tarkoituksella löyhempää. Tämä toteutetaan koneen säädöillä. Näin palmikot saadaan helpommin tehtyä ja neulekone neuloo hyvin myös palmikon jälkeisen kerroksen silmukat. Jos neulos on liian tiukka, kone ei neulo silmukoita kunnolla vaan jättää silmukan neulomatta. Tällöin joutuu korjaamaan silmukkaa manuaalisesti ennenkuin voi jatkaa työtä eteenpäin. Muutenkin on toki hyvä aina tarkastaa, että silmukat ovat neuloutuneet kunnolla palmikon jälkeisellä kierroksella.
Lanka keritään uudestaan kerijälaitteella, jotta lanka saadaan juoksemaan kerän sisäpuolelta ja kulkemaan tasaisesti. Kuvassa taustalla alkuperäinen lankakerä ja edessä uusi kerijälaitteen jäljiltä. Sivussa sitten itse kerijälaite.
Työ aloitetaan resorilla ottaen neulat käyttöön 1 silmukka ylätasolta ja 1 silmukka alatasolta vuorotellen. Luodaan silmukat ja tehdään muutama kerros 1 nurin 1 oikein resoria. Työssä koko ajan samat 176 neulaa eli ei lisäyksiä eikä kavennuksia. Kun resori on halutun mittainen siirrytään varsinaiseen peiton palmikkoneuleeseen. Eli tässä vaiheessa siirretään neuloja ylätasolta alatasolle ja alatasolta ylätasolle, kunnes suunniteltu kuvio saadaan aikaiseksi.
Palmikkoa varten olevat silmukat sijaitsevat ylätasolla. Näkyvät siis neulottaessa nurjana silmukkana, koska koneneulonnassa työ näkyy koko ajan vain nurjalta puolelta. Tässä peitossa palmikkokierto on tehty joka kymmenes kierros. Silmukat saadaan siirrettyä siirtoneuloja apuna käyttäen. Tässä siis kolme silmukkaa ja kolme silmukkaa siirretään yhtäaikaa ristiin toistensa paikoille, jolloin syntyy kierre neulokseen. Kierto tehdään aina samansuuntaisesti.
Toistetaan palmikkokuviota, kunnes peitto on saatu halutun mittaiseksi. Kun saavutaan loppuun, siirretään jälleen neuloja ylätasolta alatasolle ja päinvastoin siten, että joka toinen silmukka on alatasolla ja joka toinen silmukka on ylätasolla. Neulotaan loppuun saman verran 1 silmukka nurin ja 1 silmukka oikein resoria kuin alussakin ja päätellään silmukat.
Lopuksi koneneulottu peitto pitää kostuttaa ja pingottaa mittoihinsa tai höyryttää.